Yhä useammat kansalaiset tuovat keskusteluissa esille perusasian vaatiessaan kansanäänestystä jatkuvista euromaiden tukipaketeista ja niiden järjestelyistä. Tämä voisi olla myös kansanäänestys Suomen Emu-jäsenyydestä.

Viime viikon neuvottelut Brysselissä ovat uusin osoitus täydellisestä sekaannuksesta.
Pääsääntönä Euroopassa on, että niillä mailla, jotka eivät kuulu euroon, menee hyvin. Niitä ei luonnollisestikaan velvoiteta maksamaan toisten töppäilyjä. Suomi näyttää olevan henkeä kohti suurin maksaja pohjattomiin kaivoihin meneville avustusrahoille sekä takauksille, jotka varmasti joudumme raskaasti maksamaan korkoineen ja lisämaksuineen.

Suomen kansa on työllään ansainnut valtiolle kertyneet verot ja nämä rahat eivät todellakaan saa mennä toisten hyväksi. Meillä Suomessa tarvitaan rahaa terveydenhuoltoon, hoitoon ja hoivaan, koulutukseen, tie- ja rataverkkoon sekä moniin muihin omiin ja välttämättömiin tarpeisiimme. Havaintojeni mukaan suurin osa kansastamme ajattelee näin.
Nyt on käynyt moneen kertaan ilmi, että aiemmin annetut lupaukset eurokriisin hoidosta kerta toisensa jälkeen ovat osoittautuneet katteettomiksi ja tilanne on jatkuvasti täysin hallitsematon.

Siksi nyt on aika kuulla kansan tahtoa. Haluammeko maksaa toisten laskuja? Siksi kansanäänestys tästä ja mukaan kysymys haluammeko oman kansallisen rahamme euron tilalle. Muilla Pohjoismailla, Britannialla ja Venäjällä on omat valuuttansa ja heillä ovat asiat hyvin ja jatkossakin paremmin kuin yhdelläkään euromaalla.