Onko Suomen VR:n toiminta monopolistista?

Suomen valtion rautatiet, on Suom. veronmaksajien omistama rata ja vaunu omaisuus!
 - Mihin perustuu väite jostain monopolista?

HS:n kirjoittaja Teemu Luukka väittää VR:n pitää omistaa jokin moni kansallinen yhtiö, ja Suomalaisten veronmaksajien pitää vielä satsata rataan ja kalustoon vähintään 1 miljardi €.
Kaiken lisäksi olisi väärin rakentaa, Suomalaisten työntejiöitten voimin, nekin pitäisi siirtää jonnekin muualle, ei Suomessa.
Alla olevassa haastattelussa Teemu Luukka HS:n tenttaa liikenne ministeri Merja Kyllöstä, kun ei tämä EU:n määräämä liikkeen luovutus tapahdu tarpeeksi nopeasti. 
Tästä ei ole veron maksajille eikä junan käyttäjille kuin haittaa.
Lue alla oleva lainaus, meitä (taas) odottavaa toimien heikentämistä.

Kotimaa
torstaina 25.7.2013

Hallitus salasi päätöksen VR:n monopolista

---

Teemu Luukka HS

---

Kau­ko­lii­ken­teen mo­no­po­lin jat­kon eh­to­na on se, et­tä VR te­kee jät­ti-in­ves­toin­te­ja. Lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Mer­ja Kyl­lö­nen kiis­tää, et­tä hän pyr­ki pää­tök­sel­lä hank­ki­maan työ­paik­ko­ja vaa­li­pii­ris­sään si­jait­se­val­le Trans­tec­hil­le.

Hal­li­tus an­toi 3. hei­nä­kuu­ta il­man edus­kun­nas­sa käy­tyä kes­kus­te­lua VR:lle kau­ko­lii­ken­teen mo­no­po­li­oi­keu­det myös vuo­des­ta 2019 vuo­den 2024 lop­puun. Pää­tös ju­lis­tet­tiin sa­lai­sek­si syys­kuun al­kuun saak­ka.

Pää­tök­sen taus­tal­la on lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön vuon­na 2009 te­ke­mä so­pi­mus. Sen mu­kaan VR:llä on mo­no­po­li­oi­keus ajaa niil­lä rei­teil­lä, joil­la se on aja­nut en­nen­kin.

Sa­mal­la so­vit­tiin mah­dol­li­ses­ta vii­den vuo­den jat­koa­jas­ta. Eh­to­na oli, et­tä VR te­kee mer­kit­tä­viä ka­lus­to­in­ves­toin­te­ja vuo­teen 2015 men­nes­sä. Nyt VR on päät­tä­mäs­sä noin mil­jar­din eu­ron in­ves­toin­neis­ta, vaik­ka yh­tiö on in­ves­toi­nut vii­me vuo­si­na ka­lus­toon­sa val­ta­via sum­mia.

Lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Mer­ja Kyl­lö­nen (vas), mik­si VR:lle an­net­tiin kau­ko­lii­ken­teen vii­den vuo­den yk­sin­oi­keus ke­sän hil­jai­suu­des­sa il­man po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua edus­kun­nas­sa?"Ei si­tä so­vit­tu il­man po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua, sil­lä asia pää­tet­tiin hal­li­tuk­sen ta­lous­po­liit­ti­ses­sa mi­nis­te­ri­va­lio­kun­nas­sa, jos­sa ovat mu­ka­na kaik­ki hal­li­tus­puo­lueet. En mi­nä tä­tä yk­sin päät­tä­nyt, vaan se alis­tet­tiin hal­li­tuk­sen pää­tet­tä­väk­si. Pää­tös oli yk­si­mie­li­nen."

Kan­san­edus­ta­ja Ant­ti Kaik­ko­nen (kesk) te­ki pää­tök­ses­tä kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen kes­ki­viik­ko­na. Oli­si­ko tei­dän pi­tä­nyt kuul­la vä­hin­tään edus­kun­nan lii­ken­ne­va­lio­kun­taa?"Tä­mä pää­tös teh­tiin hal­li­tuk­ses­sa ta­lous­po­liit­ti­ses­sa va­lio­kun­nas­sa, ai­van ku­ten edel­li­nen hal­li­tus te­ki ai­koi­naan sa­man­lai­sen pää­tök­sen. En tie­dä, mik­si sil­loin kes­kus­ta­ve­toi­nen hal­li­tus ei tuo­nut si­tä [e­del­lis­tä mo­no­po­li­pää­tös­tä] edus­kun­taan."

Mik­si pää­tös on sa­lai­nen 1. syys­kuu­ta as­ti?"Ha­lut­tiin, et­tä kaik­ki toi­mi­jat saa­vat sa­man­lai­sen oi­keu­den tu­tus­tua so­pi­muk­seen. Si­näl­lään­ so­pi­muk­ses­sa ei ole mi­tään sa­lat­ta­vaa."

Mik­si se pi­ti sa­la­ta, jos sii­nä ei ole mi­tään sa­lat­ta­vaa?"Ha­lu­sim­me hy­vän hal­lin­to­me­net­te­lyn ta­paan, et­tä kaik­ki toi­mi­jat yh­tiöis­tä val­tio­hal­lin­toon saa­vat tu­tus­tua sii­hen, en­nen kuin sii­tä tu­lee jul­ki­nen."

Kyl­lö­nen esit­ti kes­ki­viik­ko­na, et­tä el­vy­tys­ra­hat pi­tää koh­den­taa pe­rus­väy­liin. Mää­rä­si­kö val­tio­neu­vos­to VR:n te­ke­mään in­ves­toin­te­ja, kos­ka Suo­men ta­lou­del­la me­nee huo­nos­ti? On­ko tä­mä suh­dan­ne­pää­tös?"Ei. VR:n hal­li­tus päät­tää ihan it­se in­ves­toin­neis­taan il­man val­tio­neu­vos­ton neu­vo­ja."

Mik­si se sit­ten teh­tiin juu­ri nyt ke­säl­lä? Ai­kaa­han mo­no­po­li­ajan lop­puun on kuu­si vuot­ta?"Tä­tä on kak­si vuot­ta sel­vi­tet­ty. Pää­tös oli­si voi­tu teh­dä jo ke­vääl­lä, mut­ta oli vie­lä muu­ta­ma sel­vi­tet­tä­vä so­pi­mu­sa­sia. Ei ol­lut mi­tään syy­tä ve­nyt­tää pää­tös­tä."

Ka­lus­to­han­kin­nois­ta mer­kit­tä­vä osa on vau­nu­han­kin­to­ja. Suo­mes­sa nii­tä te­kee tei­dän ko­ti­seu­dul­lan­ne Kai­nuus­sa si­jait­se­va Trans­tech. Ajoit­te­ko VR:lle mo­no­po­li­oi­keuk­sien jat­koa­jan, jot­ta tei­dän vaa­li­pii­riin­ne tu­li­si li­sää työ­paik­ko­ja?"Mi­nun vaa­li­pii­ril­lä­ni ei ole mi­tään te­ke­mis­tä tä­män pää­tök­sen kans­sa. Sik­si toi­sek­si VR kil­pai­lut­taa han­kin­tan­sa. Suu­rim­mat in­ves­toin­nit ovat si­tä pait­si säh­kö­ve­tu­ri­puo­lel­la."

Et­te siis py­ri tur­vaa­maan Trans­tec­hin työ­paik­ko­ja?"Va­paas­sa kil­pai­lus­sa en voi mää­rä­tä, mis­sä in­ves­toin­nit teh­dään. Se on kor­keam­man kä­des­sä."

Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­to on kri­ti­soi­nut, et­tä VR:n va­ro­ja on käy­tet­ty alue- ja lii­ken­ne­po­li­tii­kan vä­li­nee­nä muun muas­sa vuo­si­na 2008, 2009 ja 2010. Val­tio pa­kot­ti VR:n ti­laa­maan ma­kuu­vau­nu­ja Trans­tec­hil­ta. Ra­por­tin jul­kai­sun jäl­keen te sa­noit­te, et­tä kri­tiik­ki on otet­ta­va vas­taan va­ka­vas­ti. Mil­lä ta­val­la nyt val­tio­val­lan ke­ho­tuk­ses­ta teh­dyt in­ves­toin­nit eroa­vat tar­kas­tus­vi­ras­ton kri­ti­soi­mis­ta hank­keis­ta?"Ei val­tio­hal­lin­to ole sa­no­nut, mi­tä VR in­ves­toi, vaan sen te­kee VR it­se. Ei val­tio­neu­vos­ton teh­tä­vä ole sa­nel­la."

Mut­ta tä­män mo­no­po­li­so­pi­muk­sen eh­to­na­han oli, et­tä VR te­kee mil­jar­din in­ves­toin­nit?"Op­tion lau­kea­mi­sen [op­tio mo­no­po­lin jat­koa­jas­ta] eh­to­na oli, et­tä val­tio­neu­vos­to tar­kas­te­lee, on­ko VR te­ke­mäs­sä uu­sia in­ves­toin­te­ja. VR on omis­sa suun­ni­tel­mis­saan osoit­ta­nut, et­tä val­tio­neu­vos­ton ei ole enää tar­vet­ta mää­rit­tää li­säin­ves­toin­te­ja."

Suomi tuskin nousee ilman omaa rahaa

Suomi tuskin nousee ilman omaa rahaa

Tämä on itsenäispuolueen PJ. Antti pesosen kirjoitus - Jonka haluan liittää Blokiini, on senverran tärkeää tekstiä! Suomi tuskin nousee ilman omaa rahaa Suomen kilpailukyvyn parantamista toivotaan laajalti. Ja mikäs siinä. Toivoa aina sopii. Mutta milläs sitä kilpailukykyä parannat? Ilman omaa rahaa ja itsenäistä talouspolitiikkaa Suomi on samassa asemassa kuin se oli ennen vuotta 1860, jolloin markka saatiin Suomen rahaksi. Talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen ohjakset eivät ole omissa käsissä. Euron kurssiin ei voida Suomessa vaikuttaa. Ja euro on kallis suhteessa monien kilpailijamaiden valuuttoihin. Kallis euro vaikeuttaa vientiä ja helpottaa tuontia. Tuonnin helpottuminen tietää vaikeuksia erityisesti pienille yrityksille, jotka joutuvat kilpailemaan halpatuontia vastaan. Palkkamalttia vaaditaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Maltti ei tietenkään koske ylätason palkkoja. Kilpailukyvyn parantamista palkkamaltti tuskin ratkaisee. Aasian hikipajoissa tehdään 70-tuntista työviikkoa alle euron tuntipalkalla. Automaatio on sielläkin apuna. Kilpaile tässä sitten. EU:n keskuspankin Suomen haarakonttorin johtaja Erkki Liikanen sanoo, että Suomi tarvitsee vientiä maksaakseen tarvitsemansa tuonnin. Sitä Liikanen ei sano, että kotimarkkinatuotanto on ajettu Suomessa alas paljolti omin toimin. Vielä 1980-luvun lopulla oli kotimarkkinatuotannon osuus kokonaistuotannosta yli 40 prosenttia. Nyt se on alle kymmenen prosenttia. Paljon hoettu vientivetoinen kasvu, jonka tulokset vietiin suurelta osin pois maasta, on vaihtunut vientivetoiseksi laskuksi. 1990-luvun alun lama oli suurelta osin omin toimin aiheutettu. Se oli integraatiolama, joka syntyi valmistautumisesta nykyisenlaiseen EU-johtoiseen politiikkaan. Myös nykyinen ns. kestävyysvaje on itse aiheutettu. Valtiontalouden alijäämä – joka rahoitetaan velalla – on lähes kymmenen miljardia euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin 1990-luvun lopulla aloitettujen veronkevennysten vuotuinen vaikutus. Veronkevennykset ovat hyödyttäneet eniten suurituloisimpia. Samalla on verorasitusta siirretty kunnallisveron ja erilaisten maksukorotusten myötä entistä enemmän pienituloisten maksettavaksi. Osana eurotaloutta – ja ainoana Pohjoismaana ilman omaa rahaa – Suomesta on tulossa tyhjiin imetty Euroopan peräkylä. Valopilkkuna näyttäytyy kasvava kaivosala. Sen oleellisia piirteitä ovat ulkomaille karkaavat voitot ja tänne jäävät jätteet. Omavaraisuudesta on tehty kirosana. Se on impivaaralaisuutta. Niinpä on ymmärrettävää,  että ruokaa – laadusta välittämättä – tuodaan vuodessa yli 2 000 miljoonalla eurolla enemmän kuin viedään. Sen sijaan, että vakavasti siirryttäisiin energiantuotannossa kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin – joka toisi paljon työtäkin – kaikki neljä suurinta puoluetta tekevät Suomesta ydinvoimateollisuuden temmellyskenttää. Joku voisi muuten tutkia, mikä tekijä on ajanut suomalaista eliittiä monta kertaa sortumassa olevien järjestelmien tukijoiksi. Satakunta vuotta sitten kerättiin romukuparia, jotta voitaisiin ostaa Saksasta kuningas. Nyt eliitti – Erno Paasilinnan sanoin ylempi roskaväki - tarrautuu elinvoimansa menettäneisiin rakenteisiin kuten Natoon ja EU:hun. Ongelmia ei voida ratkaista toimimalla samoin kuin niitä luotaessa. Nyt tarvitaan uutta ajattelua. Ennen kaikkea tarvitaan tilannearvioita siitä missä ollaan ja mihin menossa. Maailman muuttuessa taloudellisen ajattelun pitää muuttua. Suomi on monessa suhteessa täynnä mahdollisuuksia. Niiden käyttäminen kestävällä ja koko maata hyödyttävällä tavalla on mahdollista vain silloin, kun päätösvalta talouteen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen on omissa käsissä. Kaikki ei silloinkaan muutu helpoksi. Mutta monet tärkeät asiat tulevat mahdollisiksi. Antti Pesonen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja